”Did they send me daughters when I asked for sons?” Mulan (1998) Sukupuolen performatiivisuus Mulanin (1998) sotakonteksti luo suurta eroa sukupuolien välille – koko elokuvan juoni on siinä, että Mulan joutuu teeskentelemään miestä, koska naisena häntä ei hyväksyttäisi ottamaan isänsä paikkaa armeijassa. Sotiminen on mitä epäsopivin toimi naiselle, ja jos mies taas ei täytä supersotilaan roolia tyydyttävästi, hänen koko miehuuttaan epäillään: ”Lähettikö ne mulle tyttärii, kun mä halusin, poikii”[1] Gwendolyn Limbachin (2013) mukaan Mulan kuuluu sarjaan animaatioelokuvia, jotka tarjoavat suorapuheisia, näennäisen kapinallisia naishahmoja – hän kutsuu tätä Disneyn Uudeksi naiseksi (engl. New Woman ). Ensinäkemältä tarina naisesta, josta tulee perhettään ja maataan puolustava soturitar, kuulostaa tarjoavan progressiivista ja feminististä sanomaa katsojilleen. Kuitenkin Mulanin kapinallisuus loppupeleissä vahvistaa patriarkaalisia valta-asetelmia, eikä suinkaan riko niitä. Limbach väitt
”She had seen that there was no love in his heart, and as punishment she transformed him into a hideous beast and placed a powerful spell on the castle and all who lived there. Ashamed of his monstrous form, the Beast concealed himself inside his castle.” Kaunotar ja hirviö (1991) Miehisyyden representaatiot Satuna Kaunotarta ja hirviötä on perinteisesti tulkittu naisten tarinana, mutta toisin kuin voisi kuvitella, Disneyn Kaunotar ja hirviö ( Beauty and the Beast, 1991) ei ole Bellen – naisen – tarina, vaan Hirviön – miehen. Tämä tulee ilmi heti alussa, sillä koko elokuva alkaa Hirviön taustarinalla siitä, kuinka hänet kirottiin hirviöksi. Tarinan pohjatekstin eri versioissa hirviöhahmo esitellään poikkeuksetta vasta tarinan jo käynnistyttyä, jolloin päähenkilöys ja fokus on enemmän sankarittaressa. Disneyn versiossa Belle kuitenkin päätyy olemaan oman tarinansa sivuhahmo. Susan Jeffords artikkelissaan ”The Curse of Masculinity: Disney’s Beauty and the Beast” (1995) osoittaa, että